Voita oikeat pelit

Jokakeväiset jääkiekon MM-karkelot ovat kiivaasti käynnissä ja tänä keväänä suurta hämmästystä on herättänyt Suomen nuori leijonamiehistö, joka on voittanut hurjilla luvuilla kolme ensimmäistä vastustajaansa: Etelä-Korean, Latvian ja Norjan. Tokikaan nämä eivät ole olleet kisojen kärkimaita, mutta Suomen peli on herättänyt ihastusta ja näyttänyt välillä suorastaan leikittelyltä. Kärkihyökkääjien ja joukkueen vahvuutta kokonaisvaltaisesti on ihmetelty myös muiden jääkiekkomaiden toimesta. Kunnes vastaan eilen tuli Tanska. Suuressa hurmiossa kolme ensimmäistä ottelua pelannut leijanamiehistö sai kylmää kyytiä ja yllättäen hävisi ottelun. Miten tässä näin pääsi käymään?

En katsonut eilistä ottelua, mutta tuloksen kuultuani yllättäen mieleen pompsahti ajatus Tami Tammisen legendaariselta kommentaattoriuralta.. Voita oikeat pelit! Hassua, että kuinka paljon sitä ihminen alitajuntaansa ympäristöstään tietoa kerää, ajattelin. Tami on varmasti näin todennut eräänkin kerran ja se vain nyt tuli tässä yhteydessä mieleen. Se, että juurikin nyt leijonalauma sai sanalla sanoen turpaansa oli varmasti heille joukkueena tärkeä herätys ja jatkoa ajatellen paras ja optimaalisin ajankohta hävitä. Mitään ei ole menetetty ja tämän jälkeenkin joukkue voi vielä hävitä vaikka seuraavankin pelin ja koota itseään vahvemmaksi ja voimakkaammaksi loppukarkeloita ajatellen.

Voit ihmetellä miten inspiroiduin kirjoittamaan leijonajoukkueen voitoista ja tappoista. Sehän on elämää – aina ei voi voittaa. Niinpä. Jääkiekon MM-turnaus on prosessi, joka on ajallisesti lyhyt: muutaman viikon tiivis rupeama, johon kilpistyy draamaa ja suuria tunteita niinkuin urheiluun yleensä. Nyt pelataan tämän planeetan kiekkomaiden herruudesta ja jokainen peli saa oman maansa lehdistössä reilusti palstatilaa. Toimittajat toimivat julkisena tuomareina ja antavat pelaajille suorituksistaan leijonia ja lampaita. Suuret onnistumiset ja pelin ratkaisijat saavat ihailua ja suosiota osakseen. Onnistujia nostetaan korokkeelle, mutta epäonnistumista harvoin lasketaan yhden pelaajan syyksi. Silloin päät kääntyvät valmentajan suuntaan. Jo nyt turnauksen ollessa pahasti kesken otsikoissa aletaan “kuin varmuuden vuoksi” kyseenalaistamaan valmentajan työtä. “Mutta mitä tekee Marjamäki?” huutaa otsikot yhden tiukan pelin ja tappion jälkeen.

Jääkiekkovalmentajan työ vaatii paksua nahkaa ja kyvykkyyttä olla välittämättä arvosteluista ja julkisesta ryöpytyksestä. Vaikka työ olisi kesken toimiasi voidaan mennen tullen kyseenalaistaa. Kaikki tuntuvat tietävän mitä olisi pitänyt tehdä. Vaatii kanttia antaa kommenttien mennä kuin vesi hanhen selästä ja keskittyä omaan työhön. Luottaa omaan tekemiseen ja yhdessä tehtyyn visioon miten tavoitteeseen päästään. Sulkea häiriötekijät ja muiden mielipiteet mielestään ja edetä vaihe kerrallaan. Uskallusta tehdä päätöksiä vaikeissa paikoissa.

Kun toteuttaa jotakin itselleen tärkeää tavoitetta on jääkiekkovalmentajan kaltaisesta henkisestä vahvuudesta suurta hyötyä. Tekemistä ja työtäsi voidaan arvostella, visiosi voidaan kyseenalaistaa. Mitä isommille pelikentille päädyt sitä enemmän toimintasi herättää kiinnostusta ja mielipiteitä. Luottamus omiin kykyihin ja omaan itseen on elinehto. Itseluottamus sisältää myös kyvyn kestää epäonnistumisia ja jatkaa matkaa niistä huolimatta. Häviäminen kasvattaa, mutta on kasvettava myös voittamaan. Tämä opettavainen matka on kaikkien takana, jotka isoilla areenoilla pelaavat. Sinne ei päädytä sattumalta.

Muutosmaastossa

Kun lähdet tekemään elämääsi ison muutoksen ja astut täysin uuteen maastoon et voi välttyä korpeilta, jotka väijyvät puiden latvoissa ja raakuvat epäillyksen ääniä matkalaisen korviin. Äänet kumuloituvat sitä voimakkaammiksi mitä suurempi on oma epäilyksen tunteesi. Jatkat matkaasi aistit avoinna ja tuntosarvet valppaina. Kaikki on uutta ja tuntematonta. Lähtöpisteesi on kadonnut puiden siimekseen ja tunnet todella olevasi omillasi. Luotat kuitenkin reppusi sisältöön, moninaisiin työkaluihin ja sisäiseen tunteeseen, että olet tehnyt oikean valinnan. Mieli on matkakumppanina se haastavin. Se nostaa toisinaan mekkalan kuin kuriton koira, joka vaatii huomiota ja haukkuu kaikelle pelottavalle, heikkona hetkenään pelkästään varjoille.

Matkalla tulee haasteita. Sinua koetellaan. Et saakaan majaasi pystyyn ajoissa ja joudut nukkumaan sateen kastelemissa vaatteissa. Kenkäsi ovat hiertäneet rakkoja ja välillä matkan teko pysähtyy kokonaan. Tulet sentään olet saanut aikaiseksi ja nukahdat korppien raakuntaa kuunnellen. Taivaalla loistaa kuu valaisten maastoa ja tyynnyttäen matkalaisen mielen. Huomenna on taas uusi päivä ja uudessa maastossa kulkeminen tuntuu päivä päivältä sujuvammalta. Olet jo nyt nähnyt kirkaampia tähtitaivaita kuin koskaan aikaisemmin, erikoisempia metsäpolkuja ja löytämättömiä marjapaikkoja. Tunteesi vaihtelevat ihmetyksestä, epäluuloon ja toivosta laamaannukseen. Olet välillä miettinyt asuuko alueella sittenkin karhuja. -Olin varmasti hullu, kun lähdin?!?

Kuriton koira on kuitenkin jo tyyntynyt varsin mukavaksi matkakumppaniksi. Se ei enää jaksa haukkua olemattomia vaan astelee reippaasi vierellä jopa innokkaana kirittäen matkalaisen tahtia. Maisemat vaihtuvat ja polku alkaa selkeytyä ja muuttua tieksi. Näet viittoja. Huomaat lähestyväsi kylää. Sinun pitäisi olla väsynyt, mutta huomaat, että jalkasi nousevat entistä kevyemmin. Koet uudenlaista selkeyttä, jota et ole aiemmin kokenut. Tietoisuutta, joka ei heijastu tajuntaasi kirjojen aukeamilta. Sisäistä voimaa, jota vain voitetut haasteet ovat kasvattaneet.

Muutos ei ole koskaan suoraviivainen prosessi vaan polveileva, kasvattava matka. Monesti emme edes mielellämme lähde kohti muutosta tai kohtamaan asiaa, joka meitä pelottaa. Keksimme syitä, viivyttelemme ja teemme kaikkemme, että emme joutuisi katsomaan pelottavaa asiaa silmästä silmään. Mieltä on harhautettava, että pelkomekanismit iske jarrusireenejään päälle. Kurittomalle koiralle on annettava muuta tekemistä. Näytettävä suuri, herkullinen luu palkkioksi, johon sen huomio kiinnittyy. Palkkio muutosmatkasta saa lähtemään liikkeelle.

Muutos voi lähteä myös tilanteesta, jossa ei ole vaihtoehtoja. Muutos on vaistämätön tosiasia. Joudut muutoksen kanssa silmätysten vastoin tahtoasi. Pettymyksen ja toivottomuuden laakso tuntuu houkuttelevalta. Sisäisessä kamppailussa merkittäväksi nousee kyky päästää irti lopputuloksesta ja tulevaisuuteen heijastetuista odotuksista. Antautumisella tilanteeseen ja päästämällä irti. Syvällisen hyväksymisen kautta asiat avautuvat askel kerrallaan. Vaikka kaikkia vastauksia ei ole saatavilla, luota, että tällä kaikella on merkitystä ja asiat järjestyvät.

Mitä enemmän kasvatat itsessäsi joustamiskykyä, käsillä olevaan tilanteeseen adaptoitumista, sitä paremmin pystyt muutoksissa pärjäämään. Muutosvaiheessakin on mahdollista säilyttää tasapaino ja luottamus, että haasteista huolimatta asiat järjestyvät ja rohkeus on palkitaan.

Ihmettelevä mieli on avoin mieli

Monet asiat elämässä ovat paradokseja – työkalu ja ase samassa paketissa. Ajattelu on tärkeä osa ihmisyyttä, jotta ylipäänsä voimme toimia ihmisinä. Liiallinen ajattelu ja oman pään sisällä pyöriskely voi tuottaa myös ahdistusta ja kaventaa näkemystä elämästä. Jokin aluksi pieneltä tuntuva asia voi saada valtavat mittasuhteet sitä linkoavassa mielessämme, jos tilanne ei saa katkaisua eikä uusia näkökulmia.

Ihmettelyn taito avaa väylän nähdä maailmaa monikanavaisesti ja oivallusrikkaasti. Elämän ihmettely avaa tietä intuitiivisuuteen ja sisäiseen ohjaukseen. Ratkaisu sinua askarruttavaan ongelmaan ikään kuin kieppuu ympärilläsi, mutta mitä tiukemmin pidät näkökulmistasi kiinni ja mitä tiukemmin pyrit löytämään ratkaisun ajattelemalla, sitä vaikeampaa oivalluksen on tulla luoksesi.  Ihmettely on myös avain innovatiiviseen ajatteluun ja uusien ideoiden synnyttämiseen.

Voit tuoda elämääsi lisää ihmettelyn taikaa ja tietoisia läsnäolon hetkiä, jolloin jokainen ahdistukselta pelastettu hetki on sijoitus omaan sisäiseen rauhaan ja elämästä nauttimiseen. Monesti tämä on helpompaa esimerkiksi lomaillessa, kun lähdemme uuteen paikkaan. Olemme silloin lähtökohtaisesti enemmän aistit avoinna läsnäolevassa tilassa.

Kuinka tuoda elämääsi enemmän ihmettelyn taikaa:

      • Luonto on aarrearkku
        Luonto on uskomaton ihmettelyn lähde! Luonnossa liikkuessa mieli rauhoittuu ja saat perspektiiviä asioihin. Voit kokea kauniissa luontomaisemassa joskus suorastaan haltioitumisen hetkiä.
      • Yhteisiä kokemuksia
        Käy konserteissa, teatterissa tai elokuvissa missä saat kokea yhteisöllisiä elämyksiä.
      • Päivittäiset inspiraation lähteet
        Mieti mistä asioista saat välittömästi innostusta? Onko se musiikki, joka vie sinut hetkeksi toisiin ulottuvuuksiin ja saa tunnetilasi kohoamaan. Onko se esim. jokin matkailusivusto netissä, josa pääset katsomaan upeita valokuvia tai jonkun bloggaajan tai kirjailijan ajatukset, josta aina saat uutta, inspiroivaa ajateltavaa.
      • Riko rutiinit
        Pyri lisäämään hyviin paivittäisiin rutiineihisi vaihtelua ja yllätyksellisyyttä. Se voi olla pienikin vaihtelu, joka tuottaa itsellesi iloa
      • Harjoita ihmettelyn taitoasi
        Voit tietoisesti harjoitella ihmettelyn taitoasi pohdiskelemalla ja ihmettelemällä erilaisia asioita kuten esim. kuinka kekseliäs ihminen ollut ja mitä uskomattomampia innovaatioita on tehty, että saamme elää täällä kylmässä Pohjolassa näin mukavasti lämpimässä kodeissamme kaikilla mukavuuksilla 🙂

       

Ulottuvuusmatkalla

Seuraavan kerran jos huomaat ajattelevasi tai sanovasi “tämä ei ole kyllä minun tapaista..” pysähdy. Mitä juuri tapahtui tai mitä olet tekemässä, joka saa sinut lausumaan ääneen tai mielessäsi nämä sanat? Ensinnäkin, jos sanot näin, olet todennäköisesti liittänyt itseesi vahvoja määritelmiä millainen olet tai annat itsesi olla. Mitä jos tällaista lausetta ei olisi olemassakaan? Mitä sitten tapahtuisi?

Mitä jos unohtaisit kaikki määritelmät mitä olet ikinä elämässäsi itsestäsi tehnyt? Kokisit määritelmien suhteen täydellisen muistikatkoksen. Heräisit aamulla täysin tietoisena itsestäsi, mutta itseäsi määrittävä persoonakoodisto jatkaisi edelleen uniaan. Olisit täysin vapaa rajoittavista ohjelmoinneista, joita olet itseesi elämäsi varrella kirjottanut. Katsoisit nyt uutta päivää puhtaalla järjestelmällä tietoisena itsestäsi muttei haittaohjelmistaan.

Ensi töiksesi tervehtisit bussikuskia heti aamutuimaan vain koska se tuntui hyvältä ja saattaisit sanoa jopa vieressäsi istuvalle bussimatkalaiselle jotain, koska se tuntui luontevalta tehdä. Matkan aikana saisit ehdotuksen illanvietosta, jonka normaalisti aina torppaat työkiireisiin vedoten. Huomaat vain toteavasi, että nähdään! Työpäivän aikana unohdat pitää ideat omana tietonasi, olla palavereissa hiljaa ja viilata raporttiasi vielä täydellisemmäksi. Olen lounaasen mennessä ollut vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa enemmän kuin koko edellisenä viikkona yhteensä ja vieläpä saanut hommia valmiiksi. Ei täydellisinä, mutta tehdyiksi. Pilkunviilaaja sinussa on edelleen unimatkallaan, samoin sosiaalisia tilanteita arasteleva Saimi. Pelkojengi sinussa on kokonaan pois pelistä.

Olisiko kiinnostavaa katsoa miten päiväsi etenisi päätökseen ilman pelkojengiä. Sitä porukkaa, joka jostain kohtaa lapsuutta alkoi kerätä porukkaa ympärilleen ja toisinaan nosti aikamoisia kahakoita, jos heidän asemansa koki tulleensa uhatuksi. Jengistä oli ehkä suojaa lapsena, mutta aikuisena tilanne on päinvastainen. Se toimintamalli, jonka teit suojaksesi rajoittaakin toteuttamasta itseäsi ja olla sellainen kuin sisimmässä haluaisit olla.

Mitä jos se hetki, kun tämä lause “tämä ei ole kyllä minun tapaista..” pingaisi takaisin kiertoradalleen kuin Elon Muskin uusi rakettikokeilu ja siinä välissä ehtisit käydä pienen henkilökohtaisen ulottuvuusmatkan. Tarkoitti se sitten ulospäin näkyviä rohkeita tekoja tai rohkeuttaa näyttää oma haavoittuvuus ja epätäydellisyys. Rohkeus olla totuudellinen itsellemme. Näillä matkoilla kasvaa myös syvempi varmuus ja rakkaus itseämme kohtaan. Vaikka alastulo ei osuisikaan maaliin olet taas uskaltautunut vähän kaukaisemmalle kiertoradalle ja oivaltanut itsestäsi uutta. Olet laajentanut käsitystä itsestäsi ja tullut syvemmällä tasolla tietoisemmaksi itsestäsi oman elämäsi ja mahdollisuuksiesi luojana. Pienikin rohkeuden teko avaa polkua totuudellisemmalle ja pelkojengin ärhentelyistä vapaammalle itselle.

Miksi ottaisin valmentajan?

Elämästä voi tehdä mielekkäämpää ja itseään voi haastaa ja kouluttaa monin eri tavoin. Käydä kursseja ja seminaareja ja oivaltaa itsestään uutta. Elämme valtavan informaatiotulvan aikaa ja nykypäivänä netin syövereistä voi varmasti tonkia ohjeet asiaan kuin asiaan. Iso kysymys on miten tieto on relevanttia minulle ja miten voisin sitä parhaiten soveltaa omaan elämääni.

Kukaan ei ole syntynyt “valmiina pakettina” vaan ratkaisevaa on kuinka hyvin pystymme käsittelemään elämässämme eteen tulevat haasteet. Erityisesti silloin, kun lähdet toteuttamaan isoa tavoitetta, jossa mennään mukavuusalueen ulkopuolelle ja epävarmuustekijöitä on ilmassa. Suurin haaste ei monestikaan ole ympäröivät olosuhteet ja mahdollisuuksien puute vaan omat sisäiset haasteet.

Miksi et toimi, vaikka sinulla on kaikki tieto ja taito mitä pitää tehdä? Miksi vetäydyt vaikka tilaisuus on edessäsi? Miksi lykkäät asioita ja viivyttelet, vaikka nyt olisi toiminnan aika? Mielesi tuottaa selityksiä ja kaikki muut asiat menevät edelle. Teet jotain tuttua ja turvallista, jonka lopputuloksesta on suurempi varmuus. Mielessä siintänyt unelma alkaa vetäytyä utuisaksi haaveeksi. Pahimmassa tapauksessa lyöt viimeisen naulan unelmasi arkkuun.

Se asia, johon kuulet sielusi paloa ei jätä sinua rauhaan. Tavalla tai toisella se tulee aina esiin, kuin muistuttaen “Hei hei, olen täällä! Oletko nyt valmis?” Tämä on yksi vahva merkki, että se mitä tavoittelet on sinulle erittäin tärkeää. Se ei jätä sinua rauhaan vaan muistuttaa olemassaolostaan. Se ei ole ulkopuolelta tullut pakotettu muutos vaan sisältäsi tuleva viesti, jota ei kannata ohittaa.

Kun asian ottaa tarkasteluun ja sanoo mielessään ”Kyllä, tämän aika on nyt”, alat avata mieltäsi mahdollisuuksille. Alat huomata kuinka asioita tulee eteesi, jotka näyttävät erilaisia toteuttamismalleja. Ikäänkuin maailmankaikkeuden synkronoivat voimat juhlistavat päätöstä kanssasi. Olet päättänyt lähteä valloittamaan oman vuoresi.

Se miten päätät vuorta valloittaa on täysin itsestäsi kiinni. Voit valmistautua itse parhaan kykysi mukaan tai voit ottaa avuksesi valmentajan, joka tietää mitä tavoite vaatii ja osaa opastaa oikeiden asioiden äärelle. Määritellä sopivan tahdin, jolla edetä ja opastaa valttämään suurimmat karikot etenemisesi tieltä. Matkan teosta tulee myös nauttia ja itsestään pitää huolta. Tavoitetta voi myös matkan aikana muuttaa ilman, että tarvitsee kokea epäonnistumisen tunnetta. Olipa tapasi edetä mikä hyvänsä toivon, että toteutat base campin suojista oman oivallusmatkasi.


Haastattelu sisustussuunnittelija Katja Piiroinen 11/2017

Olemme oululaisessa kahvilassa ja ammattisisustajan silmät vaeltavat kahvilan miljöötä uteliain ja arvioivin katsein. -En ole ennen muuten täällä käynytkään, Katja tuumaa. Ennen kuin ehdimme saada kupposet pöytään olen jo kuullut jo pienen kiteytyksen julkisten tilojen sisustuksen uudesta suunnasta ja kokemuksellisuuden merkityksestä.

Katja katsoo maailmaa putki-insinöörin koulutuksella, mutta hyvin visuaalisilla ja kauneutta rakastavilla silmillä. Koulutuspolku ei ole ollut se tavanomaisin – siihen mahtuu mm. täyskäännös luovalta puolelta insinöörin koulutukseen. -Lukion jälkeen kävin kauppaoppilaitoksen enkä tiennyt yhtään mitä haluan tehdä. Sen jälkeen hakeuduin pääkaupunkiseudulle yksityiseen kouluun lukemaan visuaalista markkinointia. En oikeastaan siinäkään vaiheessa tiennyt onko tämäkään millään tavalla minun juttu. Jotenkin vain se ohjautui kohdalleni ja visuaalisuus kiehtoi. Tämän koulutuksen jälkeen tein luovalta puolelta täyskäännöksen ja hakeuduin teknilliseen ammattioppilaitokseen insinöörin koulutukseen. Se oli sellainen ihmeellinen juttu, jota vastaan aluksi taistelin, Katja kertoo.

Rationaalisena ja perusteellisena ihmisinä insinöörin koulutus sopi kuitenkin hyvin ja valmistumisen jälkeen töitä riitti omassa perheyrityksessä. Perheyrityksen konserniin perustettiin maahantuontiyritys, jota Katja pääsi hallinnoimaan ja tekemään visuaalisuutta ja LVI-alan töitä.

Televisiouralle hakemusten kautta

Vuonna 2004 televisiossa oli mainos, jossa haettiin uuteen ohjelmaformaattiin neljää pariskuntaa, joiden tehtävänä oli remontoida ja sisustaa. Katja ajatteli heti mainoksen nähtyään, että tämä on kyllä niin minun juttu – remontoimista ja sisustamista! Televisio-ohjelman tuotannon ympärille liittyvät asiat, kuten tv-kamerat ja julkisuus, jäivät innostukselta täysin varjoon. Katjan sisäinen tunne vain oli niin vahva, että tähän on päästävä mukaan! Hakijapariskuntia oli paljon. Katjan puoliso on jo aiemmin huvikseen ehdottanut yhteen televisio-ohjelmaan hakemista. Hyppönen ja Embuske Experience oli myöhäisillan talk-show ja tuotantotiimi teki yhden suoran lähetyksen jonkun katsojan kotoa. Valtavan hakemusmäärän joukosta Katja puolisoineen valittiin ja ensi kokemus tv-työstä sai alkunsa. -En siinäkään vaiheessa ajatellut, että tv tulee olemaan se minun juttu. Ajattelin, että tämä on nyt vaan jostain syystä tehtävä, Katja muistelee.

Uusi ohjelma formaatti, johon haettiin tavallisia ihmisiä remontoimaan ja sisustamaan, oli nimeltään Unelmakämppä. -Olen kätevä käsistäni ja luonteeltani määrätietoinen ja mies taas enemmän myötäilevä hössöttäjä. Uskon, että tämän perinteisestä näkökulmasta katsottuna roolijaon nurinkurisuuden näki myös tuotantotiimi. Meidät valittiin hommaan ensimmäisenä ja sitten lisäksi vielä kolme muuta pariskuntaa.

Unelmakämppä-ohjelman ideana oli, että jokaisella pariskunnalla on vastaanvanlainen rivitaloasunto, josta remontoinnin kohteena on aina yksi huone per viikko. -Voitimme kaksi ensimmäistä kohdetta (makuuhuone ja pesutilat) ja sitten joku sanoi, että teidän makuuhuone on kuin sisustuslehdestä. Aloin itsekin aprikoimaan, että olenko mä niin hyvä jotenkin ja sitten kun seuraava kohdekin meni hyvin, niin olin itsekin päästä pyörällä, että mitä tässä oikein tapahtuu!

Unelmakämpän tuottaja oli myös suomalaisen ohjelmaformaatin Pientä pintaremonttia toinen keksijä. Hän otti Katjaan myöhemmin yhteyttä ja tarjosi paikkaa uuteen sisustusohjelmaansa. Ohjelman idea oli, että kolmen erilaista suunnittelijaa; ammattilainen, harrastaja ja aloittelija kilpailevat keskenään. Suunnittelijoita informoitiin, että ennen kameran eteen menoa pitää olla suunnitelma. -Aivan noviisina olin piirtänyt millimetripaperille pohjakartan, johon huonekalut oli sijoitettu uudestaan. Sen lisäksi olin kirjoittanut paperille viisi ranskalaista viivaa työselostuksineen, että mitä tehdään. Viereen tuli sisustussuunnittelija, jolla oli kankaita, valaisinta, tyynyä ja tietokoneella piirretty pohjapiirustus. Toisella puolella oli Teuvo Loman, joka on huippuhyvä piirtämään ja taidepläjäys jo itsessään. Voin sanoa, että ajattelin siinä vaiheessa, että jos tuolla ”yläkerrassa” on joku, niin nyt on se hetki imaista minut lattian sisään! En voi esitellä kameroille ja ihmisille kahta paperia, jotka minulla on tässä pöydällä.

Tilannetta ei helpottanut se, että sisustustoimeksiannon antanut pariskunta ilmoitti budjetikseen 500€, johon Katja oli spontaanisti naurahtanut ja kysynyt oikeaa summaa.. Homma tuntui valuvan kokonaan käsistä. Kulmikkaiden hetkien jälkeen kävikin ilmi, että myös asiakas oli insinööri ja varsin tykästynyt Katjan selkeään ja toteutettavaan suunnitelmaan. Tilaus meni siis tiimin keltanokalle!

Kun ohjelmaa esitettiin tv:ssä alkoi puhelin piristä ja voitokkaita suunnitelmia tekevällä sisustajalla alkoi tilauskirja täyttyä. -Olin ihmeissäni kaikesta hyvästä palautteesta, vaikka sisäisesti edelleen epäilin kykyjäni.

Yhtäaikaa ohjelmanteon kanssa Katja aloitti Tampereen Ammattikorkeakoulussa sisustussuunnittelijan opinnot. Todellinen koulu oli kuitenkin ohjelman tekeminen. Ammattilaisten tekemisen vierestä seuraaminen toi lyhyessä ajassa valtavasti oppia. Viralliset sisustussuunnitellijan opinnot kuitenkin jatkuivat, kunnes kaksi opettajaa alkoi hienovaraisesti kyseenalaistaa homman järkevyyttä, kun heidän oppilaansa tekee näkyvää tv-uraa ja töitä alalla täyspäiväisesti. Lopulta työprojektit veivät Katjan mennessään ja valmistuminen jäi.

Haaste on heitetty

Luonteva tv-esiintyminen oli pistetty merkille myös Kouvolan rakentajamessujen järjestäjätaholla. Messuille tarvittiin pääesiintyjää ja Katja sai yllättävän yhteydenoton. -Kieltäydyin tarjouksesta kohteliaasti. En ollut koskaan puhunut ison yleisön edessä ja ajatus suorastaan pelotti. Soittaja ei perääntynytkään helpolla vaan soitti toisen kerran ja lopulta huomasin sanovani kyllä. Ajattelin, että jos nyt puoliväkisellä tarjotaan tällaista tilaisuutta, josta saa vielä rahaa, niin miksi en lähtisi kokeilemaan? En ollut koskaan puhunut mikrofoniin, joten kyllähän sekin jo tuotti oman jännityksensä. Sain kaverilta kannettavan kaiuttimen ja mikrofonin, jolla harjoittelin puolen tunnin sisällön. Kuulostelin miltä ääneni kuulostaa mikrofoniin puhuttuna ja menin esiintymään! Kun ensimmäinen esitys oli loppu porukka lähti nauraen ja taputtaen pois. Olin aivan äimistynyt. En todellakaan koe olevani mikään vitsinkertoja ja olin aivan hämmästynyt yleisön reaktioista ja siitä kuinka hyvin koko homma meni! Jäin istumaan tyhjään saliin ja ihmettelemään koko tilannetta. Siitä selvittyäni soitin äidille. Olin niin tyytyväinen, että otin kiinni siitä tarjotusta tilaisuudesta ja voitin itseni. Olin aivan täpinöissä!

-Oli loppujen lopuksi hyvin luontevaa puhua asiasta mistä tietää ja kun sisältö on harjoiteltu hyvin. Elävän yleisön edessä on niin paljon voimaannuttavampaa, kun saa kontaktin yleisöön ja näkee ilmeet ja reaktiot. Se oli niin paljon innostavampaa kuin että kamera tököttää siinä vieressä. Se on aivan taivaallinen tunne! Ennen esitystä miettii jo, että saanko jo aloittaa?!? Minulla on kuulemma opettajamainen puhetyyli, kun esiinnyn. Kerron paljon faktoja ja esimerkkejä, mutta puhun hyvin opettajamaisesti, opettajatyylillä. Joskus joku on kysynytkin, että et sä opettajaksi rupeis?, Katjaa hymyilyttää.

Omasta jaksamisesta

Heti kun tv-työt alkoivat Katjan tilauskanta puuroitui täysin. Homma oli räjähtää käsiin. Päivät menivät tv-kuvauksissa ja illat sisustustöissä. Yritys työllisti myös muita ja töitä oli niin paljon kun ikinä ehti tekemään. -Lopulta havahduin siihen, että yhtenä perjantai-iltana klo 22:30 olin toimistolla Mannerheimintiellä ja lysähdin tuoliin ja tajusin, että mulla ei ole elämää! Olin aivan loppu! Seuraavana maanantaina irtisanoin toimitilat ja sanoin työntekijöilleni, että minun täytyy hommata elämä. En voi enää täällä takahuoneessa yksin tehdä näitä duuneja eikä tämä ole sitä mitä haluan.

Liiketoimintaan tehtiin muutoksia ja maahantuontifirma siirrettiin Katjan kotiosoitteeseen Espooseen. Yritys oli ollut Suomen toiseksi suurin ulkoporeammeiden maahantuoja, mutta nyt toimintaa muutettiin niin, että sisustustyöt otettiin keskiöön ja maahantuontipuoli sai hiipua.

Katja muistelee vuosien 2005-2009 olleen hyvin työntäyteisiä. Homma meni pahimmoillaan niin lennokkaaksi, että Helsingin ja Oulun lentoasemilla oli auto parkissa odottamassa. Elämä oli jatkuvaa pientä matalalentoa ja suhausta paikasta toiseen.

-Omaa jaksamista ja elämän tasapainoa on saanut opetella. Hyvin työorientoituneena ihmisenä on pitänyt opetella sanomaan ei, vaikka tarjolla olisi ollut kuinka ihania ja mielenkiintoisia projekteja. Teen työtäni niin intohimolla ja paras kiitos on se kun asiakas itkee ja halaa. Se on mieletön tunne eikä sille voi laittaa hintalappua! Sen takia teen tätä!

Katja haluaa olla toteuttamassa muutoksia myös yrityksille. Nettikauppa on kasvanut ja kivijalkakauppojen sisustuksiin ja elämyksellisyyteen tulisi panostaa. Ulkomailla tämä kokemuksellisuus kaupankäynnissä on viety paljon pidemmälle ja sitä puolta olisi tärkeä myös täällä kotimaassa korostaa. -Pienyrittäjien auttaminen tuntuu todella tärkeältä ja sitä haluan olla tekemässä.

Haastattelussa Sanna Tuovinen Satuhieronta-koulutuskokonaisuuden kehittäjä, Tarina ja Kosketus Oy

Sannan vinkit oman tiensä etsijälle:

  • Kuuntele sisäistä tuntemustasi ja tee valintoja sen ohjaamana
  • Seuraa intohimoasi! Mikä sinua inspiroi eniten? Siitä tulee se voima työhön, kun se on jatkuvasti inpiroiva ja innostava!
  • Mieti miten voit palvella parhaiten ympäröivää maailmaa – miten voit olla hyödyksi muulle maailmalle? Mitä täällä tarvitaan?
  • Mieti sinua inspiroivia ihmisiä ja tutustu heidän työhönsä; miten mitä he ovat oman juttunsa tehneet. Esikuvissa on voimaa!

Kerrotko vähän omaa taustaa?

Voisin sanoa, että peruskoulun jälkeinen aika oli omalta osaltani suurta etsintää! Minulla oli todella vaikea nähdä missä paikkani oli ja koin perinteisen opiskelun jotenkin hankalaksi. Lopetin kaksi lukiota ja jätin aika monia kouluja kesken enkä oikein itsekään tiennyt mitä tahdoin. Olin hukassa. Uskon, ettei se ollut vanhemmillenikaan helppoa katsoa vierestä kuinka koulu toisensa jälkeen jää kesken. Se oli vahvaa etsinnän aikaa. Näin jälkeenpäin olen tyytyväinen siitä, että en jäänyt velvollisuuden tunnosta paikkaan joka ei tuntunut omalta ja hyvältä. Siitä sitä vain taas lähdettiin eteenpäin ja etsintä jatkui. Nyt kun katson kulkemaani matkaa taaksepäin, niin ymmärrän, että ei sitä olisi voinutkaan tarkalleen tietää mitä haluaa, koska tämä juttu on rakentunut niin askel kerrallaan. Tämä koko prosessi on toiminut hyvin opettavana kouluna siihen kuinka oman intuition ja sisäisen tunteen kuuntelu lopulta palvelee kokonaisuutta.

Opiskelin mm. taiteita, mutta koin, että se ei ole minun ammatti ja päädyin sitten viimein luovan elämäntaidon koulutusohjelmaan, jossa vihdoin viimein löysin oman polkuni alun. Siellä pääsin tutustumaan todella moniin eri aiheisiin ja yhtenä kokonaisuutena oli erilaiset kehoterapiat kuten rosenterapia ja aromaterapia. Näiden kehoterapioiden myötä näin kuinka monella tasolla myönteinen kosketus vaikuttaa. Kuinka kosketuksen kautta saadaan yhteys meidän tunteisiin, henkilöhistoriaan, kokemusmaailmaan ja alitajuntaan. Heräsi vahva kiiinnostus ja ihmetys mitä läsnäolevalla ja hyväksyvällä kosketuksella voidaankaan saada aikaan.

Tämän kokemuksen innoittamana lähdin vuonna 1999 opiskelemaan hierojan ammattitutkintoa, jossa meillä oli vauvahieronnan perusteet. Silloin mietin ensimmäistä kertaa, että mitä sitten lapset; leikki-ikäiset ja hieronta? Siinä vaiheessa, kun lapsi alkaa leikkimään, niin miten voisi yhdistää hieronnan ja sadut. Aloin tutkia aihetta enemmän ja löysin Reija Suntion Lapsihieronnan koulutukset ja Ruotsin tutkimukset aiheesta. Tästä alkoi tutkimusmatka ja syväsukellus läsnäolevan kosketuksen maailmaan.

Elämänpolku ohjasi minut tässä vaiheessa Kemiin, jonne muutin asumaan. Erikoisilla sattumillakin on ollut oma osanta ja vaikutuksena matkallani. Yksi merkittävä tapahtusarja alkoi yhtenä kesäisenä aamuna, kun ovikello soi ja oven takana oli pieni vaaleahiuksinen naapurin tyttö. Hän kysyi, että teenkö hänelle hieronnan, koska hän oli nähnyt, että minulla on hierojan hoitopöytä. Hän tuli hierontaan ja kerroin samalla satuja ja tarinoita. Kun yksi hieronta oli tehty hän pyysi, että voisiko saada vielä yhden.. Seuraava päivänä ovikello taas soi..blimblom.. “Voisinko tulla hierontaan?” ja sitä seuraavana sama toistui.. ja ovikello soi blimblom “Voisinko tulla hierontaan?” Huomasin Emilialle hierontoja tehdessä kuinka aidosti lapsilähtöinen aihe satujen ja kosketuksen yhdistäminen on. Oli todella mielenkiintoista havaita, että mitä siinä taianomaisessa hetkessä tapahtuu, kun nämä kaksi yhdistyy. Tämä kokemus oli itselle hyvin merkityksellinen ja päätin silloin, että jatkan tätä tutkimusmatkaa.

Tässä vaiheessa tein monenlaisia työjuttuja hyvinvointiin liittyen ja tein päätöksen että keskitän energiani vain yhteen asiaan, jotta voimani ei hajoa moneen suuntaan. Tarinat ja kosketus kutsuivat aiheena eniten. Olin kiinnostunut satujen, mielikuvien ja sanojen voimauttavista viesteistä sekä lasten lisäksi myös aikuisen hyvinvoinnin tukemisesta. Huomasin että aihe eli minussa ja laajeni, eikä enään tuntunut mahtuvan lapsihieronta-nimen alle. Silloin syntyi nimi – Satuhieronta. Lähdin opiskelemaan lähihoitajan tutkintoa (kasvun tukeminen ja ohjaus). Lähihoitajan ammattitutkintoa tehdessä pääsin testaamaan satuhierontaa käytännössä, havannoimaan lapsia ja haastattelemaan vanhempia ja hoitajia. Tässä kohtaa syntyi ensimmäinen varsinainen satuhierontakoulutus ja satuhieronta kokonaisuutena alkoi saada enemmän muotoa.

Ennen tätä päätöstäni tein muun muassa useita vuosia verkostomarkkinointia luonnonmukaisia päivittäistavaroita tarjoavalle yritykselle. Työ oli puhumista, kouluttamista, informaation eteenpäin viemistä, itsensä johtamista ja tavoitteiden asettamista. Kokemusta, joka tuli hyvään käyttöön satuhieronnan eteenpäin viemisessä. Kemin vuosina pidin muutaman satahierontakoulutuksen. Meni kuitenkin vielä muutama vuosi ennen kuin homma varsinaisesti käynnistyi.

Vuonna 2011 muutin Ouluun ja minulla oli hyvin vahva tunne, että satuhieronta on hyvä juttu, vaikka en yhtään tiennyt miten veisin sitä eteenpäin. Kemin aikana olin käynyt Yrittäjäin Opintokeskuksen valmennuksissa ja tiesin oululaisen kouluttajan Jani Marttasen. Jani veti silloin Matka-valmennuksia, johon osallistuin. Tässä ideoiden tuotteistus – koulutuksessa satuhieronta sai konkreettiset raamit ja suunnitelman miten työtä lähdetään viemään eteenpäin. Tarina ja Kosketus Oy yritys perustettiin vuonna 2011.

Kaikkea ei tarvitse tietää eikä yksin matkaansa taittaa

Yrityksen alkuvaiheessa Janin avustuksella oli suuri merkitys. Se, että joku uskoo sinuun ja asiaasi täysin, kun olet lähtemässä liikkeelle on kullan arvoista. Harvoin kukaan pystyy kävelemään omaa unelmapolkua yksin eteenpäin. Tarvitaan ihmisiä, jotka uskovat sinuun ja jotka antavat tarvittavan tuen ja sen osaamisen, joka sinulta puuttuu.

Lähdin heti tekemään Satuhieronnan kanssa töitä päätoimisesti. Alussa se oli yhteydenottoja ja markkinointia ja pikkuhiljaa sana alkoi kiiriä ja työ tuottaa tulosta. Työn aihe ja merkityksellisyys on kantanut läpi epäuskon aikojen ja olen saanut tarvittavaa apua ja tukea oikeaan aikaan. Työ itsessään on kuitenkin aina kantanut, ja se on pysynyt tuoreena.

Oma osaamiseni on kasvanut vuosien mittaan. Koulutuspäivät ja lukuisat kohtaamiset varhaiskasvattajien kanssa on tuonut tietämystä miten eheyttävän, tärkeän ja koskettavan aiheen parissa olemme. Tuon koulutuksiini vaikutteita mindfullnesista, Rosenterapiasta ja NVC:stä (Nonviolent Communication). Hanna Savannan koulutusten kautta opiskelin Rakentavan vuorovaikutuksen ohjaajaksi. Taas Kristiina Harjun opissa valmistauduin aarrekarttakouluttajaksi. Aarrekartta-ajattelu tuo Satuhierontaan NLP vaikutteita – Satuhieronta on vahvasti myönteisyyteen suuntautunut aihe. Lukuisat kohtaamiset niin varhaiskasvattajien, kasvatustieteilijöiden ja lastenpsykiatrien kanssa ovat tuoneet lisää teoreettista syvyyttä aiheeseen. Satuhieronta on kuin palapeli: todella moni ihminen on tuonut siihen oman palasen, mikä on yksi tämän luovan menetelmän vahvuuksista.

Millaisena olet kokenut yrittäjyyden?

Alussa olin ihan kauhuissani ensimmäiset puoli vuotta, kun Tarina ja Kosketus Oy oli perustettu. Se oli todella pelottavaakin, että onnistuuko tämä! Se, että tulet nähdyksi on jo itsessään iso asia ja oman pienuuden kokeminen. On oman jaksamisen kannalta tärkeää, että elämä pysyy tasapainossa että haasteiden jälkeen ottaa aikaa myös itselle ja palautumiselle.

Kantavana voimana olen kokenyt tunteen siitä, että työllä on merkitystä ja tästä on hyötyä. Yrittäjyyspolun tuomat haasteet ovat loppujen lopuksi olleet kasvun paikkoja, kun joutuu ponnistelemaan asioiden eteen huomaa kehittyvänsä! Vaikka välillä joutuu sietämään epävarmuutta ja keskeneräisyyttä, on tärkeää, että asioita tekee sydämestään. Loppujen lopuksi haasteet ovat kasvun paikkoja eikä mukavuusalueelle voi jäädä.

Työn merkityllisyydestä

Valmennuspäivistä saatu palaute on ollut hyvin palkitsevaa. Olen saanut palautetta kuinka tämä on ensimmäinen koulutus, jossa mennään omakohtaisen voimaantumisen kautta itse opiskeltavaan asiaan. Hoidetaan ensin itseä ja koetaan omakohtaisesti satuhieronnan vaikutukset. Kokemus on monesti vaikuttava.

Palautetta on tullut paljon, niin kodeista kuin päiväkodeista. Lapset usein rakastavat satuhierontaa. Myös moni lasten kanssa työskentelevä tunnistaa Satuhieronnan omaksi jutukseen. Yksi ihana palaute tuli päiväkodista, jossa varhaiskasvattaja oli seurannut viereltä työuupunutta työtoveriaan. Hän kertoi että satuhieronnan myötä, työtoverin työssä jaksaminen lähti lisääntymään. Lapset ja lastenhoito ei ollut enää ”taakka”, vaan hän alkoi saada enemmän ja enemmän iloa lapsista ja oli löytänyt satuhieronnasta uuden työkalun haastaviin tilanteisiin lasten kanssa. Myös työkaverin negatiivisten tunteiden sietokyky oli parantunut ja poissaolot vähentyneet. Töihin oli kiva tulla ja työ antoi aiempaa enemmän. Myös huumori oli alkanut kukkimaan entistä useammin työntekijöiden kesken tuoden iloa päiviin. Lasten aito läsnäolo oli tarttunut aikuisiin.

Olen kokenut, että tämä polkuni on kuin ihme ja että elämä työskentelee kauttani. Matkan varrella olen saanut Oulussa sparrausta ja apua monelta eri tahoilta ja henkilöltä. Jotenkin vain tuntuu, että oikeat ihmiset ovat tulleet eteeni aina oikeaan aikaan. Siitä on nyt 14 vuotta aikaa, kun ovellani oli pieni Emilia tyttö. Hän ikään kuin kutsui minut polulle!

Satuhieronta lyhyesti

  • Koulutuksissa on käynyt noin 1500 ihmistä
  • Luennoilla, workshopeissa ja valmennuksissa yhteensä noin 5000.
  • Uutiskirjeen saajia ja Facebook tykkääjiä noin 6 000
  • Satuhierontakirja julkaistu 2014 (WSOY), jota on myyty noin 4000 kpl.
  • Muita merkkipaaluja: satuhieronnasta on tehty lehtiartikkeleita, gradu, proseminaaritöitä, tv-haastatteluja ja yksi kohokohta oli luennon pitäminen Finlandia-talossa.

Tuo elämääsi enemmän kesää

Millaisia tuntemuksia loman päättyminen sinussa herättää? Tunnetko innostusta palata takaisin töiden pariin uusien ajatusten ja kesän kokemusten virkistämänä? Loma on tehnyt tehtävänsä ja siirtymä arjen pyörteisiin tuntuu mukavalta vai tuntuuko?

Mitä jos sinusta tuntuu, että olet jumissa ja tunnet lievää ahdistusta palata takaisin? Et osaa tarkalleen sanoa, mistä se johtuu, mutta alat jo valmiiksi selata kalenteria.. seuraava pidempää viikonloppulomaa, mahdollista syyslomaa tai viimeistään joulun pidennettyjä vapaita.

Kesäloman viipyilevät hetket ilta-auringon lempeydessä ja leppoisa joutenolo ja spontaanit lähdöt fiiliksen johdattamana häilyvät mielessäsi enää haaleina muistoina. Mietit mihin tämä aika oikein taas vilahti? Ja nyt pitäisi tehdä se ryhtiliike; innostua työstä ja miettiä mitähän sitä alkaisi syksyn aikana harrastamaan. Olenkohan ainoa, jota vaivaa epämääräinen ahdistus?, voit miettiä illan viimeisinä tunteina.

Tunteet toimivat herättelijöinä tietoon, joka sinusta itsestäsi haluaa pyrkiä esiin. Mistä innottomuuteni, jumissa olemisen tunne tai jopa aika ajoin päätään nostava ahdistus oikein kumpuaa ja mitä se haluaa minulle kertoa?

Joskus tietoinen mieli torjuu sisältä tulevat viestit niin vahvasti, että tarvitaan iso pysähdys, ennen kuin aidosti pysähdymme itseämme kuuntelemaan. Viestejä on tullut ensin hienovaraisina kuiskauksina, joiden ääni vaihe vaiheelta on voimistunut ja kun emme ole vieläkään suostuneet kuuntelemaan ja näkemään merkkejä voi tulla se iso huutoääni, joka lopulta havahduttaa hereille.

Kun opit kuutelemaan itseäsi ja tunnistamaan merkkejä kuinka sinua ohjataan voit tuntea isossakin myrskyssä sisäistä rauhaa. Siirryt matkustajan paikalta oman elämänlaivasi kapteeniksi. Opit käyttämään laivasi kompassia itse ja suunnittelemaan minne seuraavaksi haluat kulkea, tunnistamaan ilmanmuutoksen merkit ja käyttämään purjeita tuulten mukaan. Luottamuksesi kykyihisi kasvaa sitä mukaan, kun antaudut, luotat kykyisi ja otat haasteita vastaan.

Joskus se haaste on ottaa se esimiesrooli vastaan, joka pelottaa tai löytää sisäinen esiintyjä meissä, kun haluamme piiloutua tutun ja turvallisen “asiantuntijaroolimme” taakse. Haluaisimme juosta muutosta karkuun ja valita se seuraava tuttu ja turvallinen samantyylinen homma seuraavasta paikasta, jossa ei vaadita kasvuun.

Voit lähteä tekemään sisäistä tutkimusmatkaa itseesi ja tietoisesti avautumaan, onko tuntemuksissasi kysymys positiivisesta kasvun haasteesta, joka herättää pelon tunteita selviytymisestä vai ohjaako elämä sinua aidosti toiseen suuntaan?

Kun etsit vastauksia mihin elämä minua ohjaa on rennon vastaanottavaisuuden tila se optimaalisin, koska ne sisäiseltä viisaudeltasi tulevat viestit eivät huuda vaan tulevat kuuluville yleensä silloin kun sitä vähiten etsit, yhtäkkisinä oivalluksina ja sisäisenä varmuutena tehdä jotakin josta sinulla ei sillä hetkellä ole aavistustakaan mihin se johtaa. Kun opit luottamaan ohjaukseen kesällä pienissä asioissa, opit luottamaan sisäisiin tuntemuksiisi myös isommissa päätöksissä kohti sellaista elämää, jossa on kasvua ja mielekkyyttä!

Askeleet sisäisen ohjauksen lähteelle:

1. Avaudu itsellesi ja tuntemuksillesi

2. Tutki aidosti mistä tilanteessasi on kysymys ja pyri tunnistamaan omat ajatusmallit, joita mielessäsi pyörität

3. Päästä irti etsijän moodista ja tee asioita joista sinulle tulee hyvä ÿilis ja joita rakastat tehdä! Oivallukset syntyvät rennossa ja vastaanottavaisessa tilassa!

4. Huomio vihjeet mitä maailmankaikkeus tiellesi ohjaa ja mihin huomiosi kiinnittyy

Case Madventures: Maailmanlaajuiseen myyntiin verellä, sisulla ja intuitiolla

Jos kuva kertoo enemmän kuin tuhat sanaa, niin oikea tarina inspiroi enemmän kuin tuhat itsensäkehittämisohjetta. Tämä ajatus tulvahti taas mieleeni, kun kuuntelin Riku Rantalan ja Tuomas “Tunna” Milonoffin tarinaa kahden intohimoisen reppureissaajan haaveesta ja harrastuksesta.

“Maailmanympärysmatka vain piti saada jotenkin rahoitettua ja asian tiimoilta ideoitiin ja konseptoitiin mitä voitaisiin tarjota ja kuka sen voisi rahoittaa” Rantala muistelee. Näiltä alkujuurilta lähti Madventures-televisiosarjan taival, joka on 15 vuodessa kasvanut ilmiöksi ja jota on tällä hetkellä myyty yli kahteensataan maahan.

Yksi televisiosarjan huipentumista oli Papua Uusi-Guinealaisen ihmissyöjäheimon elämään tutustuminen, joka ainutlaatuisuudessaan vakuutti myös amerikkalaiset tv-tuontanto ammattilaiset. Riku ja Tunna ovat vieneet konseptinsa globaalisti tasolle, joka hakee vertaistaan.

Kolmen i:n menestestysresepti – intuitio, intohimo ja intensiteetti

Tekemistä on alusta lähtien palava halu nähdä maailmaa ja tutustua eri kulttuureihin ja oivaltaa ihmisyyttä ilman ennakkoluuloja. Juurikin ennakkoluulottomuus on asia mitä seikkailijakaksikko haluaa korostaa.

– Ihminen on kuitenkin samanlainen huomioiduksi ja tärkeäksi tuntemisen tarpeineen joka puolella maailmaa. Kun riisumme ennakkokäsityksemme pääsemme aivan toisenlaiseen vuorovaikutukseen kanssaihmisten kanssa. Eri kulttuurien tuntemus on myös matka itseemme – matkat maailmalla on jatkuvaa itsensä kehittämistä ja oppimista. Haluamme tuoda tarinoidemme kautta ikkunan toisiin tapoihin elää ja kokea maailmaa, Rantala toteaa.

Intuitio on ollut alusta lähtien tärkein tekemistä ohjaava tekijä. Joskus päätöksiä joudutaan tekemään silmän räpäyksessä ja toisaalta myös visioidaan pitemmän aikavälin strategiaa. Molemmissa parhaimmaksi työkaluksi seikkailijat ovat kokeneet intuition. Kun tietä ei vielä ole on tienraivaanjan luotettava sisäiseen tuntemukseen ja se on selvästikin kaksikon osalla toiminut.

“Oikea ajoitus on tärkeää. Olimme ensimmäisten joukossa digivallankumouksessa, kun kamerat alkoivat olla kannettavan kokoisia eikä suurta tuotantotiimia tarvittu.” Rantala toteaa. Tällä hetkellä kaksikko visioi mitä pelikentällä tapahtuu seuraavan viiden vuoden sisällä.

– Hommaa on alusta lähtien tehty vahvalla intohimolla ja intensiteetillä ja sisältö edellä.
Koemme olevamme ensisijaisesti tarinankertojia. Kun yrityksellä on ikää ja tunnettuutta on mietittävä asioita brändin näkökulmasta eli mikä sopii meille ja mitä kiinnostavaa sisältöä haluamme tuottaa. Oma pelikenttä on tunnettava ja kilpailija-analyysejä tehtävä.

Juuri globaalin kilpailija-analyysin tuloksena Riku ja Tunna oivalsivat, että esim. Pohjois-Amerikan markkinoilla he pesevät kokemuksellaan ja osaamisellaan kilpailijansa mennen tullen. Itseluottamus kasvoi ja sen hedelmiä ollaan nyt poimimassa.

-Olemme pyrkineet alusta asti tekemään asiat kunnolla ja vahvalla intensiteetillä. Vaikka monet asiat näyttävät hyvin spontaaneilta niiden taustalla on valtavasti työtä ja valmistelua. Menestys on tullut intentisiivisen ja jatkuvan tuotekehityksen ja kovan työn tuloksena, Milonoff kuvaa.

Onnistumisia on tapahtunut useilla eri julkaisukanavilla printtipuolelta sähköiseen mediaan. Vuonna 2012 Madventures kaksikko on saanut työstään valtion tiedon julkistamispalkinnon. Riku ja Tunna ovat myös loistavia luennoitsijoita, jotka osaavat innostaa ja inspiroida.

Taika tapahtuu epämukavuusalueella

– Itsensä likoon laittaminen ja heittäytyminen oman mukavuusalueen alueen ulkopuolelle on tärkeää. Kasvu on epämukavuusalueella ja se on myös paikka, jossa taika tapahtuu!


Riku Rantala ja Tunna Milonoff inspiroimassa oululaisia yrittäjiä.

Elämä on matka

Elämä on matka – polku, jonka innostuksen ja motivaation määrää siivittää tunne siitä, että käyttää omia lahjojaan ja kykyjään ja elää todeksi omaa sielun viitoittamaa tietä. Tämä polku voi olla suoraviivainen jo nuorena oivallettu vahva kutsumus tiettyyn ammattiin, johon liittyen haastetta ja kasvua on riittänyt ja kehityksen tunne on tuonut motivaatiota jatkaa samalla tiellä. Vuosien saatossakaan kiinnostus alaan ei ole hiipunut ja innostus tekemistä kohtaan on edelleen olemassa.

Yhtä lailla voimme toteuttaa itseämme elämämme aikana hyvin monipuolisesti. Kokeilla erityyppisiä, lyhyaikaisiakin työsuhteita jopa erilaisilta toimialoilta. Kokemuksia keräten ja itseoivallusta kasvattaen. Matkan varralla saadut kokemukset ja oivallukset laajentavat käsitystä itsestämme ja kyvyistämme. Näin elämänpolkumme tuo meidän uusille näköalapaikoille ja voimme tuntea sisäistä kutsua uuteen suuntaan.

Sisäisen tutkimusmatkailijan polulla voit saada sisäisiä oivalluksia elämäsi eri vaiheista, laajentaa itsetuntumustasi ja löytää suunta sinulle merkityksempään elämään!