Ulottuvuusmatkalla

Seuraavan kerran jos huomaat ajattelevasi tai sanovasi “tämä ei ole kyllä minun tapaista..” pysähdy. Mitä juuri tapahtui tai mitä olet tekemässä, joka saa sinut lausumaan ääneen tai mielessäsi nämä sanat? Ensinnäkin, jos sanot näin, olet todennäköisesti liittänyt itseesi vahvoja määritelmiä millainen olet tai annat itsesi olla. Mitä jos tällaista lausetta ei olisi olemassakaan? Mitä sitten tapahtuisi?

Mitä jos unohtaisit kaikki määritelmät mitä olet ikinä elämässäsi itsestäsi tehnyt? Kokisit määritelmien suhteen täydellisen muistikatkoksen. Heräisit aamulla täysin tietoisena itsestäsi, mutta itseäsi määrittävä persoonakoodisto jatkaisi edelleen uniaan. Olisit täysin vapaa rajoittavista ohjelmoinneista, joita olet itseesi elämäsi varrella kirjottanut. Katsoisit nyt uutta päivää puhtaalla järjestelmällä tietoisena itsestäsi muttei haittaohjelmistaan.

Ensi töiksesi tervehtisit bussikuskia heti aamutuimaan vain koska se tuntui hyvältä ja saattaisit sanoa jopa vieressäsi istuvalle bussimatkalaiselle jotain, koska se tuntui luontevalta tehdä. Matkan aikana saisit ehdotuksen illanvietosta, jonka normaalisti aina torppaat työkiireisiin vedoten. Huomaat vain toteavasi, että nähdään! Työpäivän aikana unohdat pitää ideat omana tietonasi, olla palavereissa hiljaa ja viilata raporttiasi vielä täydellisemmäksi. Olen lounaasen mennessä ollut vuorovaikutuksessa kanssaihmisten kanssa enemmän kuin koko edellisenä viikkona yhteensä ja vieläpä saanut hommia valmiiksi. Ei täydellisinä, mutta tehdyiksi. Pilkunviilaaja sinussa on edelleen unimatkallaan, samoin sosiaalisia tilanteita arasteleva Saimi. Pelkojengi sinussa on kokonaan pois pelistä.

Olisiko kiinnostavaa katsoa miten päiväsi etenisi päätökseen ilman pelkojengiä. Sitä porukkaa, joka jostain kohtaa lapsuutta alkoi kerätä porukkaa ympärilleen ja toisinaan nosti aikamoisia kahakoita, jos heidän asemansa koki tulleensa uhatuksi. Jengistä oli ehkä suojaa lapsena, mutta aikuisena tilanne on päinvastainen. Se toimintamalli, jonka teit suojaksesi rajoittaakin toteuttamasta itseäsi ja olla sellainen kuin sisimmässä haluaisit olla.

Mitä jos se hetki, kun tämä lause “tämä ei ole kyllä minun tapaista..” pingaisi takaisin kiertoradalleen kuin Elon Muskin uusi rakettikokeilu ja siinä välissä ehtisit käydä pienen henkilökohtaisen ulottuvuusmatkan. Tarkoitti se sitten ulospäin näkyviä rohkeita tekoja tai rohkeuttaa näyttää oma haavoittuvuus ja epätäydellisyys. Rohkeus olla totuudellinen itsellemme. Näillä matkoilla kasvaa myös syvempi varmuus ja rakkaus itseämme kohtaan. Vaikka alastulo ei osuisikaan maaliin olet taas uskaltautunut vähän kaukaisemmalle kiertoradalle ja oivaltanut itsestäsi uutta. Olet laajentanut käsitystä itsestäsi ja tullut syvemmällä tasolla tietoisemmaksi itsestäsi oman elämäsi ja mahdollisuuksiesi luojana. Pienikin rohkeuden teko avaa polkua totuudellisemmalle ja pelkojengin ärhentelyistä vapaammalle itselle.